Vanhat puutarhakirjat ovat kiinnostavia – myös toisella tavalla kuin mitä kirjoittajat ehkä ovat tarkoittaneet. Varsinaisen puutarha-asian lisäksi ne kertovat omasta ajastaan ja siitä maailmasta, jossa ne on kirjoitettu.
Vanhat puutarhakirjat ovat kiinnostavia – myös toisella tavalla kuin mitä kirjoittajat ehkä ovat tarkoittaneet. Varsinaisen puutarha-asian lisäksi ne kertovat omasta ajastaan ja siitä maailmasta, jossa ne on kirjoitettu.
Puutarha ja taide -pohdiskelujeni viimeisessä osassa yritän solmia lankoja yhteen kotipuutarhan näkökulmasta.
Niin idässä kuin lännessäkin luostarit ovat paikkoja hiljaisuuden harjoittamiselle. Monien luostareiden yhteydessä on puutarhoja, joiden tarkoitus on tarjota otollinen ympäristö hiljentymiselle ja mietiskelylle. Zen-luostareiden puutarhat ovat askeettisia, mutta myös hyvin kauniita.
Japanilaisten puutarhojen näennäisen yksinkertaisuuden takaa avautuu loputtoman moninainen maailma. Puutarhoilla on pitkä historia ja ensimmäinen puutarhakirjakin kirjoitettiin jo tuhat vuotta sitten.
Puutarha ja taide – mitä nuo kaksi lopulta ovat ja kuinka ne suhtautuvat toisiinsa? Jatkan puutarhan taidekysymyksen tarkastelua kirjallisuuden pohjalta.
Hetkittäin puutarhassa tulee kokemuksia, jotka muistuttavat taiteen äärellä olemista. Voisiko kotipuutarhakin olla taidetta?